Valtakunta » Suur-Suomi » Yleistietoa

Suur-Suomi - paluumuuttajan opas

Suomalainen! Olet kenties muuttanut siirtolaiseksi Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan tai Australiaan leveämmän leivän ja työn perässä. Ehkä uusi kotimaa ei ollut yhtä auvoinen kuin ajattelit; ehkä eläkeikä alkaa jo hitaasti kolkutella ovea. Nyt on aika muuttaa takaisin. Jos olet syntyperäinen suomalainen, tai sinulla on suomensukuiset sukujuuret, uusi elämä odottaa Sinua heimosi ikiaikaisessa kodissa – Suur-Suomessa. Tämä opas on tarkoitettu kaikille suomenheimoisille paluumuuttajille.

Suur-Suomen tasavalta (saks. Großfinnisches Republik) syntyi virallisesti vuonna 1951 Wienin sopimuksella. Valtion rajoiksi määriteltiin vuoden 1943 Tukholman rauhan rajat. Suomi sai Neuvostoliitolta Kuollan niemimaan, Itä-Karjalan, kolmen kannaksen rajan Vienanmereltä Laatokkaan ja Norjalta suomalaisten asuttaman Varanginniemen. Suomen uudeksi etelärajaksi piti alunperin tulla Neva. Saksan otettua Pietarin alueen haltuunsa rajaa siirrettiin vain hieman Rajajoelta etelään kulkemaan Siestarjoki-Parkala-Toksotti -linjaa, niin että Valkeasaaren, Lempaalan, Vuolen ja Mikkulaisen inkeriläiskunnat tulivat Suomen puolelle.

Uuden Euroopan (UE) yhteisön täysivaltainen jäsenyys Suur-Suomella on ollut alusta lähtien. Rahayksikkönä toimii Suomen markka (Smk), joka on rahaunionin mukaisesti sidottu Valtakunnan markkaan (RM). Ainoa virallinen kieli on suomi. Lisäksi maassa puhutaan useita vähemmistökieliä ja -murteita, joiden asema on rajoitettu. Lapissa ja Kuollan niemimaalla vähemmistö puhuu saamea ja venäjää, rannikolla ja Ahvenanmaalla ruotsia ja Vienan ja Aunuksen lääneissä karjalaa, vepsää ja inkeriä.

Suur-Suomen pinta-ala on 655 730 neliökilometriä ja sen väkiluku vuoden 1984 väestönlaskennan mukaan 6,6 miljoonaa. Pääkaupungissa Helsingissä asuu liitosalueet Espoo ja Vantaa mukaan luettuna 934 000 asukasta; toisena on Suur-Suomen kulttuuripääkaupunki Viipuri. Muita tärkeitä keskuksia ovat Turku, Tampere, Äänislinna, Muurmanni, Oulu ja Kuopio. Suur-Suomi vie puuta, paperia, selluloosaa, paperikoneita, jäänmurtajia, sukellusveneitä ja aseita. Suurimmat tuotantolaitokset sijaitsevat Petsamossa, Hämeessä, Kuollassa ja Kannaksella. Suomen suurin yritys on Yhtyneet Paperitehtaat Oy (Vereinigte Papiermühlen).

POLITIIKKA

Tasavallan presidentti valitaan valitsijamiesäänestyksellä joka kuudes vuosi. Suur-Suomen presidentillä on laajat valtaoikeudet. Presidentti Väinö Kuusisto astui virkaansa 1.3.1974. Kansanedustajat (200) valitaan neljän vuoden välein. Suomi antoi naisille äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa. Edelleenkin naisten osuus kansanedustuslaitoksesta on Uuden Euroopan suurin. Vaalitulokset vuosina 1919-1982 ovat nähtävissä täällä.

Presidentin lisäksi poliittista valtaa maassa käyttelevät tällä hetkellä pääministeri Paavo Pesonen (SVL), eduskunnan puhemies Greta Uosukainen (Kok), SVL:n Valtakunnanjohtaja Julius Bauer ja Kolmannen valtakunnan erikoislähettiläs Wolf Dietrich. Huomattavan vaikutusvaltaisia henkilöitä ovat myös Kansanvalistusministeriön johtaja Martti Veijalainen, valtiollinen poliisin päällikkö Heikki Grön, turvallisuuspoliisin komentaja Urho Konkari ja Lotta Svärdin johtaja Päivikki Kaarinantytär Valkeapää.

Parlamentaarisen järjestelmän ulkopuolella on myös merkittäviä painostusryhmiä ja mielipidevaikuttajia, kuten Akateeminen Karjala-Seura (AKS) ja Suomalais-Saksalainen Seura (SSS). Sotienjälkeistä poliittista elämää on leimannut pitkään jatkunut kansallisten voimien sinimusta yhteistyö oikeistokonservatiivien ja fascistien välillä. Sosiaalidemokraatit ovat olleet sodanjälkeisen ajan oppositiossa.

HALLINTO JA RAJAT

Suomen valtion alueellisina hallintoyksiköinä ovat läänit, joita on 13. Läänijako perustuu vuonna 1939 voimassa olleeseen. Vesisaari, Petsamo ja Jäämeren rannikko Kolosjoelle asti kuuluvat Lapin lääniin. Suur-Suomeen kuuluu kaksi erillishallintoaluetta, Ahvenanmaan ruotsinkielinen maakunta ja Kuollan protektoraatti. Saksalaisilla on Kuollassa huomattavia taloudellisia ja sotilaspoliittisia erioikeuksia, kuten oma laivastotukikohta Muurmannissa.

Itä-Karjala on suuren koonsa vuoksi jaettu kahteen lääniin. Länsirajana on Tarton rauhassa vuonna 1920 määritelty Suomen itäraja. Vienan ja Aunuksen läänien välinen raja noudattaa historiallisten venäläisten Aunuksen (Olonets) ja Arkangelin (Arhangelsk) kuvernementtien välistä rajaa. Se lähtee lännessä vanhalta rajalta Kuhmon korkeudelta siten, että eteläisen Aunuksen läänin puolelle jäävät Kiimasjärven, Rukajärven, Paateneen ja Pietarjaaman (Petrovo-Jamskaja) pitäjät, Vienan lääniin Kontokin, Jyskyjärven, Tunkuan, Suikujärven, Lapinan, Kolesman ja Njuhtsan kunnat.

Vienan ja Kuollan raja on myös historiallinen. Se kulkee vanhalta valtakunnanrajalta Kaitatunturin ja Ripinäjoen eteläpuolitse itään, tekee Hetesovan länsipuolella jyrkän mutkan kohti pohjoista Imandrajärven läntiseen pohjukkaan, jatkuu järven läpi sen itäiseen päähän ja sieltä etelään Kolvitsjärven kautta Vienanmeren Kantalahteen.

LUONNONVARAT

Kolme neljännestä Suur-Suomen pinta-alasta on metsää. Metsäteollisuus onkin Suomen tärkein työnantaja. Itä-Karjalan suuret vesivoimalat pitävät sähkön hinnan siedettävänä. Suur-Suomelle kuuluvat arktiset merialueet mahdollistavat tehokkaan kalastuksen. Jäämeren luonnonvarojen hyväksikäyttö on annettu yksinoikeudella suomalais-norjalais-saksalaiselle Wiking-yhtiölle.

Lappi ja Kuollan niemimaa ovat malmirikasta kilpialuetta. Kuollan niemimaalta saadaan kuparia, nikkeliä, kobolttia, sinkkiä, lyijyä, kultaa, hopeaa sekä kromia, vanadiinia ja rautaa. Lisäksi maaperä pitää sisällään maailmanluokan platina-alueen, jonka hyväksikäyttö on vasta alkamassa. Louhinta, laitevalmistus ja jalostus työllistävät Suomessa yhteensä 250 000 henkeä. Suurin osa työskentelee Kuollan niemimaan avolouhoksissa, joista suurimmat ovat Luujärven, Hiipinän, Liekkiön, Juonisen ja Imandran kaivokset.

LIIKENNE

Meriliikenne on tärkeä osa Suomen ulkomaankauppaa, sillä meriteitse kulkee jopa 90 % maan viennistä ja 70 % tuonnista. Tärkeimmät satamat ovat Muurmanni, Turku, Viipuri ja Koivisto. Moottoritietä on rakennettu saksalaisen esikuvan mukaan Helsingin ja Viipurin välille. Sisämaassa rautatie on tärkein liikennemuoto.

Heti sodan jälkeen oli välttämätöntä keskittyä tärkeimpien uusien liikenneyhteyksien rakentamiseen. Maan koillis- ja itäosista piti saada suorempi yhteys vanhaan Suomeen. 1946 valmistui rautatie Muurmannin radalta Kotskomasta Lietmajärven kautta Kostamuksen tärkeään teollisuusyhdyskuntaan ja sieltä edelleen Kontiomäelle Kajaanin pohjoispuolelle. Näin saatiin suora yhteys Vienan Karjalasta Pohjanlahden tärkeisiin satamiin. Taloudellisten olojen vakiinnuttua rakennettiin 1950-luvulla Itä-Karjalan ja muun Suomen välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi rautatie Naistenjärveltä Porajärven, Lentieran ja Repolan kautta Kostamukseen. Petsamon satama ja Kolosjoen nikkelikaivokset saatiin liitettyä VR:n rataverkkoon rakentamalla rata Muurmanniin.

Vuonna 1954 lyhenivät matka-ajat ruuhka-Suomen ja Pohjanmaan välillä, kun Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle johtava oikorata valmistui. Samaan aikaan rakennettiin suora yhteys myös Jämsänkoskelta Jyväskylään. Vuonna 1958 rakennettiin oikorata Simpeleeltä Parikkalan kautta Tohmajärven Onkamoon. Näin matka-ajat saatiin lyhenemään merkittävästi myös Pohjois-Karjalan suuntaan. 1970-luvulla aloitettiin päärataverkon sähköistys ja rakennettiin uusi tärkeä oikoratayhteys Viipuri-Kerava, joka lyhensi huomattavasti Helsingin ja Viipurin välistä matka-aikaa. Vuonna 1984 rataverkon kokonaispituus oli 8741 kilometriä.

KOULUTUS JA TUTKIMUS

Suomessa on lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7–16 -vuotiaille. Valtakunnan-johtaja Mauno Vannaksen aloittaman peruskoulu-uudistuksen jälkeen kaikille yhteinen koulu on kestänyt yhdeksän vuotta. Peruskoulun tärkeimmät oppiaineet ovat äidinkieli, historia, matematiikka, luonnontiede, yhteiskuntaoppi ja saksan kieli. Paljon painoa on annettu myös urheilulle (pesäpallo, kyykkä) ja taiteille (kuorolaulu).

Peruskoulutusta seuraa ammatillinen perustutkinto tai lukio. Korkeakoulujärjestelmä jakaantuu saksalaisen mallin mukaan yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Suurin osa peruskoulun käyneistä suomalaisista osaa hyvin saksaa ja rannikolla ruotsia. Lukiossa on mahdollista opiskella ranskaa, venäjää ja englantia. Joissakin lukiossa on myös mahdollisuus unkarin, eestin ja latinan kielen opintoihin.

Yliopisto- ja tiedemaailma on voimakkaasti suuntautunut Suur-Saksaan. Yhteistyö eri alojen välillä tutkijavaihtoineen ja yhteisine seminaareineen on vilkasta. Vuosittain järjestetään suomalaisten ja saksalaisten tutkijoiden tapaamisia (Deutsch–Finnische Akademikertagung). Suomen tärkeimmät yliopistot ja tutkimuslaitokset sijaitsevat Helsingissä, Viipurissa ja Turussa.

Turussa sijaitsee professori Niilo Pesosen perustama kansainvälisesti tunnustettu rotubiologian ja eugeniikan tutkimuslaitos, jonka johtajana toimii yhä arkkiatri Arvo Ylppö. Professori Paavo Ravilan perustama Itä-Euroopan instituutti sijaitsee Viipurissa. Kolmas suursuomalainen huippututkimuslaitos on völkisch–ideologiaan perustuva professori Eino Jutikkalan johtama maatalouden ja agraarihistorian tutkimuslaitos, jonka yhteydessä toimii myös eurooppalainen Volkstum–opisto.

ASUMINEN

Asuntotarjonta vaihtelee eri osissa Suomea paljonkin. Kalleinta asuminen on Helsingissä ja Viipurissa. Valtio tukee suomalaisten asettumista Itä-Karjalaan huokeilla asumisoikeusasunnoilla. Asunnon haltija maksaa vain 10–15 % asunnon hinnasta ja käyttövastikkeen joka kuukausi. Jos olet suorittanut suomalaisen asepalveluksen, sinulla on myös mahdollisuus hakea itärajalle maanpuolustustalonpojaksi. Kaikki valitut saavat valtiolta 10–15 hehtaaria maata (lopullinen tilakoko riippuu maan laadusta) ja korotonta lainaa uuden elämän aloittamiseksi.

Syntyperäisenä suomalaisena olet oikeutettu takuueläkkeeseen (687 Smk kuukaudessa) ja mikäli varasi eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin, Suomen kansalaisuuden ansaittuasi voit hakea lähimmästä kansanhuoltokonttorista hätäapua. Ota siis jo tänään yhteyttä lähimpään konsulaattiin! Uusi elämä ja arvokas vanhuus odottavat Sinua – Suur-Suomessa.

ANTERO UHRIKALLIO


Eduskuntavaalien tulokset 1982Paikkoja
Suomen Valtakunnan Liitto (SVL) 62
Kansallinen Kokoomus (Kok) 47
Keskustapuolue (Kesk) 36
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 34
Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue (SKTP) 9
Ekofasistinen Vihreä Liitto (Eko) 7
Ruotsalainen kansanpuolue (Rkp) 4
Muut (Karjalan työkansan puolue) 1