Valtakunta » Uusi Eurooppa » Kartta » Gotenland

"Alueen on eurooppalaistuttava. Rakennamme moottoritieverkon, jota saksalaiset kaupungit tulevat täplittämään helminauhan lailla... tarvitsemamme kaksi tai kolme miljoonaa ihmistä löytyvät nopeammin kuin kuvittelettekaan. Uudisasukkaita tulee virtaamaan Saksasta, Skandinaviasta, länsi-Euroopasta, Amerikasta. En varmaankaan elä nähdäkseni tämän kaiken toteutuvan, mutta parissa vuosikymmenessä Krimistä tulee yksi kukoistava puutarha!" – Adolf Hitler (17.11.1941)

Gotenland - Taurida - Krim

Reichsbezirk Gotenland on Valtakuntaan kuuluva erillinen hallinnollinen alue, joka käsittää Krimin niemimaan (Generalbezirk Krim) ja maa-alueen Perekopin kannaksen pohjoispuolella aina Dnjepriin asti (Teilbezirk Taurida). Niemimaalla on yhteensä 2 033 700 asukasta, joista saksalaissukuisia 67 %, tataareja 24 %, armenialaisia 5 % ja kreikkalaisia 4 %. Lisäksi alueella asuu pieniä määriä bulgaareja ja karaiitteja.

Krimin niemimaa on vaihtanut omistajaa lukemattomia kertoja historiansa aikana. Se on kuulunut kreikkalaisille, gooteille, hunneille, bulgaareille, kasaareille, ruseille, bysanttilaisille, mongoleille, turkkilaisille ja viimeksi venäläisille. Vuosina 1441-1783 se muodosti tataarien asuttaman itsenäisen Krimin kaanikunnan. Tataarit ovat yhä Gotenlandin tärkein etninen vähemmistö.

Gotenlandin talous nojaa vilkkaan turismin ja kukoistavan maatalouden tukevaan kivijalkaan. Pohjoisessa on myös tärkeitä teollisuuskeskuksia, kuten Canköy, Perekop ja Ermanarich. Gotenland vie viljaa, hedelmiä, vihanneksia, viiniä, lihatuotteita, kalkkikiveä ja rautaa. Tärkeintä viininviljelyaluetta ovat Krimgartenin, Jaltan ja Freudewaldin rannikkoseudut. Tärkein satama on Theodoricshafen (ent. Sevastopol).

Historia

Gotenland on saanut nimensä germaanisesta ostrogoottien kansasta, joka hallitsi Krimin niemimaata 250-400 jKr. Gootit pysyivät senkin jälkeen vuosisatojen ajan vähemmistönä Krimin niemimaalla. Gootin kieli kuihtui pois 1700-luvulla, mutta nykyään Saksassa on virinnyt innostus gootin kielen elvyttämiseksi. Ahnenerben tutkijat ovat todenneet, että goottien perimä on säilynyt alueen monissa vähemmistökansallisuuksissa.

Krimin niemimaa vapautui kommunismista 4.7.1942, jolloin akselivaltain joukot kukistivat bolševikkien viimeisen tukikohdan, Sevastopolin. Syyskuun 1. päivä ensimmäiset osat tulevaa Gotenlandia siirtyivät siviilihallintoon. Ensimmäiseksi kenraalikomissaariksi nimitettiin Alfred Eduard Frauenfeld (1898-1977), joka hallitsi Krimiä ja Tauridaa aina vuoteen 1961 asti. Frauenfeld oli paikallisesti pidetty hallitsija, joka purki kolhoosijärjesteömän, liberalisoi talouden ja innosti paikallisia vähemmistökansoja yhteistyöhön.

Frauenfeld oli kotoisin itävallasta. Hän oli perehdyttänyt itsensä uuteen tehtävään huolellisesti ja julkaissut Krimistä keväällä 1942 kirjankin. Hitler ihastui erityisesti hänen ideaansa asuttaa alue Itävallan ja Italian vanhan rajamaakunnan etnisesti saksalaisilla perheillä. Vuonna 1939 järjestetyn kansanäänestyksen perusteella suurin osa Etelä-Tirolin asukkaista oli ilmaissut halunsa muuttaa Saksan valtakunnan alueelle.

Fraeunfeld kuvasi Krimiä paratiisiksi, jota veti vertoja Alpeille, Ranskan Rivieralle ja Sisilialle. Aluksi tosin Krim oli kaikkea muuta kuin Eeden: sota oli luhistanut alueen talouden. Neuvostojoukot olivat vetäytyessään tuhonneet kaiken käyttökelpoisen ja paikalliset asukkaat olivat ryöstelyllään viimeistelleet teon. Ensi töikseen saksalaiset joutuivat korjaamaan alueen sähkö– ja vesilaitokset, maantiet ja viestiyhteydet. Täysimittaisen nälänhädän estämiseksi viljavalle alueelle täytyi tuoda ulkopuolelta ruokatarpeita.

Teoriassa Krimin niemimaa kuului osaksi Ukrainan valtakunnankomissariaattia, mutta käytännössä Frauenfeld sai toimia täysin itsenäisesti. Tulokset puhuivat puolestaan. Frauenfeld oli saanut maakuntansa jaloilleen, kun taas valtakunnankomissaari Erich Kochin hallinto oli ajanut Ukrainan tuhoon ja nälänhätään. Helmikuussa 1944 Frauenfeld lähetti pitkällisen kirjelmän Himmlerille, jossa hän kritisoi murskaavalla tavalla Ukrainassa toteutettua miehityspolitiikkaa Saksan kansallisten etujen näkökulmasta.

Partisaanisodan kustannukset olivat saaneet Himmlerinkin uudelleenarvioimaan SS:n periaatteita. Jatkuva sissisota hidasti jälleenrakennusta, mutta kun kolhoosijärjestelmä ja taloudellinen sääntely poistettiin, tulos oli niin erinomainen, että maataloustuotteiden hinnat putosivat viidenneksellä vuoden 1943 aikana, vaikka Krim joutui samaan aikaan ruokkimaan myös Saksan armeijan. Taloudellista menestystä seurasi kulttuuripoliittinen vapautuminen.

Vainotut tataarit saivat ensimmäisenä uskonnonvapauden. Ensimmäiset moskeijat avattiin jo pian kenraali Erich von Mansteinin joukkojen vanavedessä. Tataarien islamilainen keskuskomitea asettui 1942 toimimaan Gotenburgiin (ent. Simferopol), josta se 1977 muutti tataarien muinaiseen pääkaupunkiin Bahtšisaraiin. Karatsait ja balkaarit saivat kulttuuriautonomian luovutettuaan vastineeksi joukkoja taistelemaan neuvostopartisaaneja vastaan.

Bulgaarit antoivat apuaan Saksan armeijalle leipomalla leipiä ja toimittamalla elintarvikkeita. Kreikkalaiset perustivat uusia teollisuusyrityksiä ja kauppoja. Armenialaisvähemmistö kantoi kortensa kekoon Dromedar-nimisen yhteistoiminta-järjestössä, jota johti kenraali Dro. Armenialaiset organisoivat kauppayhteyksien lisäksi armenialaisen legioonan perustamisen osaksi monikansallisia Waffen- -joukkoja.

UUDELLEENASUTUS ja VÄESTÖTUTKIMUKSET

Hitler oli malttamaton toteuttamaan suunnitelmansa Krimin muuttamiseksi muinaisten goottien nimeä kantavaksi saksalaiseksi Gotenlandiksi. Helmikuussa 1942 Führer antoi määräyksen 140 000 saksalaisen siirtämisestä Transnistriasta Krimille. Uudisasukkaita haalittiin myös Etelä-Tirolin ja Tonavan varren saksalaisyhdyskunnista. Nederlandsche Oost Compagnie (NOC) onnistui värväämään jonkunverran seikkailunhaluisia hollantilaisia yrittäjiä osallistumaan Krimin jälleenrakennukseen.

Heti sodan päätyttyä Valtakunnan Rotu– ja uudelleenasutusviraston määräyksestä Krimillä pantiin toimeen kokonaisvaltaisen väestötutkimus. Kaikki alueen asukkaat rekisteröitiin ja heidän kielensä, ikänsä, ammattinsa, koulutuksensa ja etninen taustansa arvioitiin. Tutkimuksen eräänä tavoitteena oli valaista selvittämättömäksi jäänyttä kysymystä Krimin goottien katoamisesta.

Ahnenerben tutkijoiden mukaan merittävällä osalla Krimin asukkaista oli "goottilaista verta". 1953 todettiin, että turkkilaisvalloituksen jälkeen gootit olivat suurelta osin sulautuneet tataarien kanssa ja kääntyneet islaminuskoon. Tällaiset julkisuudessa usein toistetut väitteet vahvistivat entisestään tataarien ja islamin nauttimaa suurta arvostusta Valtakunnan korkeissa poliittisissa piireissä. Tuloksella oli myös ajankohtaista merkitystä, sillä vasta syttyneessä Lähi-idän kriisissä Saksa tuki islaminuskoisten kansojen vapaustaistelua läntistä imperialismia vastaan.

Vuoteen 1955 mennessä Gotenlandiin oli muuttanut pysyvästi jo 300 000 saksalaista uudisasukasta. Näiden lisäksi Krimin alueelle oli pysyvästi sijoitettu Saksan 11. armeija, jonka 100 000 saksalaista sotilasta muodostivat usein perheitä paikallisten naisten kanssa. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat ja paikallisten asukkaiden "germanisoituminen" nostivat Gotenlandin väkiluvun nopeasti kahteen miljoonan.

Uuden Euroopan lomaparatiisi

Sodan jälkeen organisaatio TODT rakensi Gotenlandiin kattavan rautatie- ja moottoritieverkon. Kraft durch Freuden ensimmäisten lomakeskusten rakentaminen pääsi vauhtiin jo 1948, jolloin maa oli vasta toipumassa sodasta. Nykyään Kraft durch Freude ja Reichtourist tuovat Gotenlandiin vuosittain jopa kymmenen miljoonaa lomailijaa kautta koko Euroopan. Gotenland on pystynyt menestyksekkäästi kilpailemaan Espanjan ja pohjois-Italian kanssa turisteista. Gotenlandin lomakeskukset voivat ylpeillä puhtaalla merellä, kultaisilla hietikoilla ja ilmastolla, joka pysyy miellyttävän lämpimänä keväästä syksyyn.

Gotenlandin johtoasemaan Uuden Euroopan turistimarkkinoilla on vaikuttanut mm. se, että Mustalla merellä ei ole lainkaan myrskyjä ja suuria aaltoja, joita Välimerellä toisinaan esiintyy, joten uiminen on erityisen turvallista. Gotenlandin muita valtteja ovat turvallisuus (Italiassa ja Espanjassa on ajoittain levottomuuksia), nykyaikaiset hotellit ja erinomaiset palvelut saksan kielellä. Nähtävyyksiltään Gotenland ei jää lainkaan jälken Välimerestä. Aluetta täplittävät vanhat kreikkalaiset ja bysanttilaiset rauniot, kukoistavat viinitilat, keskiaikaiset linnat ja 1800-luvun palatsit.

Taurida ja Gotenland sijaitsevat erinomaisten liikenneyhteyksien päässä. Theodoricshafenin kansainvälinen lentokenttä on yksi Euroopan suurimpia. Matka taittuu mukavasti myös Lufthansan turisti-ilmalaivoilla tai Reichsbahnin leveäraide-lomajunilla, jotka liikennöivät reitillä Berliini - Lemberg - Rowno - Dnjepropetrovsk - Gotenburg. Gotenlandiin järjestetään myös suosittuja risteilyjä Romaniasta, Bulgariasta ja Turkista.

Kansallissosialistit ovat ottaneet Mustan Meren rannat omakseen. Krimgarten ja Jalta ovat nykyään täynnä saksalaistyyppisiä huviloita. Siegfried Hoffnerilla oli oma palatsinsa Jaltalla, jossa hän viihdytti akselivaltojen politiikkoja. Gotenlandista on kehittynyt myös naturistien mekka. Kymmenet tuhannet saksalaiset matkustavat vuosittain Krimgarteniin voidakseen urheilla ja rentoutua syntymäasussaan.

Kraft durch Freuden lomakeskuksissa voi harrastaa purjelautailua, vesihiihtoa, tennistä, sulkapalloa, vesi- ja rantaurheilua, ammuntaa, ratsastusta ja maastovaellusta. Lukuisilla järjestetyillä retkillä tutustutaan sisämaan kyliin, joissa perinteiset käsityötaidot kukoistavat. Krimillä sijaitsee myös Valtakunnan suurin rauhoitettu luonnonpuisto.

Kriegsmarine

Theodorichshafenissa sijaitse Saksan Mustanmeren laivaston tukikohta. Laivaston nykyiseen vahvuuteen kuuluu taisteluristeilijä Theoderich der Große, 6 ohjusristeilijää, 26 sukellusvenettä, 7 maihinnousualusta, miinalaivasto Alarich, rannikkopuolustusprikaati Erich Kepler ja 85 helikopteria. Laivasto huolehtii myös meripelastustoiminnasta Mustalla merellä.